Lähtökohta: Rahapelituotteet ovat vaarallisia ja altistavat rahapeliongelmalle.
Lähes kaikki apua ja tukea rahapelihaittoihin hakevista kärsivät häpeästä. Se tuottaa kynnyksen avun hakemiselle. Avun tarvetta voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta kertoa kenellekään, jos kokee, että tarve syntyy siitä, että olen tyhmä, friikki, itsekäs ja epäonnistunut.
Häpeä syntyy monista eri asioista, yksi näistä on leima. Tiltissä yritämme viestinnän kautta vähentää leimaa, jotta avun hakeminen olisi helpompaa. Riippuvuutta aiheuttavien asioiden suhteen yksi merkittävimmistä leiman ja häpeän lähteistä ovat kuitenkin yleiset, yhteiskunnassa elävät asenteet pelaamiseen ja varsinkin sellaiseen pelaamiseen, joka tuottaa pelaajalle ja hänen läheisilleen haittaa.
Peliyhtiöiden mainoslauseet vahvistavat häpeäleimaa
Pelaa vastuullisesti, pidetään pelaaminen ilon puolella, pelaaminen on suurimmalle osalla haitatonta hupia – kaikkien näiden mainoslauseiden taakse kätkeytyy painavampi sanoma. Se kertoo pelaamisesta haittoja saavalle, että hänessä on jotain vikaa. Hän ei pysty pelaamaan vastuullisesti, hän ei pysty pitämään pelaamista ilon puolella, hän kuuluu siihen pieneen ryhmään, jotka eivät kykene hallitsemaan pelaamistaan.
Kun peliyhtiöiden tuottamaan tarinaan lisätään se, että pelaamisesta syntyneiden haittojen vähentäminen ei näytä kiinnostavan niitä, joiden kuuluisi pitää kansalaisista huolta eli lain säätäjiä, sanoma vain vahvistuu. Koska olet ollut niin tyhmä ja vastuuton, että olet pelaamalla aikaansaanut itsellesi ja läheisillesi vahinkoa, voit myös itse korjata elämäsi, et ansaitse suojelua tai apua. Pelaajat siis kelpaavat rahanlähteeksi, mutta kun yhdeltä rahat loppuvat, aina löytyy uusia rahanlähteitä.
Häpeäleiman vuoksi apua haetaan liian myöhään
Valitettavasti moni pelaaja on sisäistänyt edellä mainitun leiman. Apua haetaan usein vasta viime hädässä, koska ongelma on itse aiheutettu ja se pitäisi myös hoitaa ihan itse, omin avuin. Pelaamisen estäviä keinoja ei haluta käyttää, koska se taas vain osoittaisi sen, ettei pelaaja itse kykene pitämään pelaamistaan aisoissa. Kukaan ei tiedä, kuinka moni pelaaja päätyy itsemurhaan siksi, ettei kykene itse hoitamaan itseään. Kun apua sitten haetaan, on lähes lottovoitto, jos pelaaja sattuu asumaan sellaisella paikkakunnalla, jossa on apua tarjolla.
Yhteiskunnassa vahvasti vaikuttava sanoma antaa myös ymmärtää, että ongelma on helposti hoidettavassa heti, kun pelaaja vain itse ymmärtää pelaavansa liikaa. Hän vain lopettaa pelaamisen ja asia on hoidossa. Monen kohdalla on kuitenkin kysymys vuosien, jopa vuosikymmenien, pelaamisesta. Jos pelaaja on yrittänyt lukemattomia kertoja lopettaa ja aina retkahtanut pelaamaan, hän todennäköisesti kärsii riippuvuudesta, josta eroon pääsemiseksi tarvitsee paljon apua ja tukea. Miten ihmeessä 20-30 vuotta haittoja tuottavasti pelannut yht’äkkiä vain voisi lopettaa ja jatkaa elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Toipuminen ilman häpeää on mahdollista!
Vastuullisen pelaamisen ilosanoma kätkee taaksensa myös sen, että kun pelaaja viimeinkin todella haluaa lopettaa pelaamisen, hän ei ehkä osaa pelätä kaikkea sitä ympärillään olevaa pelimaailmaa, joka aktiivisesti muistuttaa pelaamisen ilosta. Oikeasti pelaamisen lopettaminen on raakaa työtä, oman elämän uudelleen arviointia, merkityksellisten asioiden etsimistä ja oman identiteetin rakentamista. Se on jokaiselle pelaamisen lopettavalle oman näköinen projekti, jonka kestoa ei kukaan voi arvioida. Maailmassa, jossa elämme, nämä omaa elämäänsä askel askeleelta rakentavat ovat todellisia arjen sankareita.
Kun katson ympärilleni, missä tahansa Tiltin toiminnassa, näen siellä tavallisia, fiksuja ihmisiä, jotka kamppailevat erilaisten ongelmien kanssa. Viimeinen mitä he tarvitsevat, on se, että heille työnnetään häpeän taakka. Yksikään ei olisi alkanut pelaamaan, jos olisi tiennyt, mihin se johtaa. Jokainen heistä ansaitsee kaiken tarvitsemansa avun ja tuen, päästäkseen eroon pelaamisesta. Häpeä pelaamisesta kuuluu niille, jotka ovat vuosikymmeniä kiillottaneet kuvaa pelaamisesta, hienona harrastuksena ja harmittomana hupina.
